Mikä on vakavaraisuuspääomavaatimus (SCR)?
Vakavaraisuuspääomavaatimus (SCR) on niiden varojen kokonaismäärä, joita Euroopan unionin vakuutus- ja jälleenvakuutusyhtiöiden on hallussaan pidettävä.
SCR on kaavapohjainen luku, joka on kalibroitu varmistamaan, että kaikki mitattavissa olevat riskit otetaan huomioon, mukaan lukien vahinkovakuutus-, henkivakuutus-, terveysvakuutus-, markkina-, luotto-, operatiiviset ja vastapuoliriskit. Vakavaraisuuspääomavaatimus kattaa olemassa olevan liiketoiminnan sekä uuden liiketoiminnan, jonka odotetaan olevan 12 kuukauden kuluessa. Se on laskettava uudelleen vähintään kerran vuodessa.
Kuinka vakavaraisuuspääomavaatimukset toimivat
Vakavaraisuuspääomavaatimukset ovat osa Euroopan unionin (EU) vuonna 2009 antamaa Solvenssi II -direktiiviä, joka on yli tusina voimassa olevaa EU-direktiiviä. Direktiivin tavoitteena on koordinoida 28 EU: n jäsenmaan lakeja ja asetuksia sellaisena kuin ne koskevat vakuutusalaa. Jos valvontaviranomaiset toteavat, että vaatimus ei heijasta riittävästi tietyntyyppiseen vakuutukseen liittyvää riskiä, se voi mukauttaa pääomavaatimusta korkeammalle.
Vakavaraisuuspääoma on asetettu tasolle, jolla varmistetaan, että vakuutuksenantajat ja jälleenvakuuttajat voivat täyttää velvollisuutensa vakuutuksenottajiin ja edunsaajiin seuraavan 12 kuukauden aikana 99, 5 prosentin todennäköisyydellä, joka rajoittaa taloudellisen tuhon mahdollisuuden harvempaan kuin kerran 200 tapauksessa. Kaavassa noudatetaan modulaarista lähestymistapaa, joka tarkoittaa, että kunkin riskiluokan yksilöllinen altistuminen arvioidaan ja yhdistetään sitten yhteen.
Avainsanat
- Vakavaraisuuspääomavaatimukset (SCR) ovat EU: n vaatimia pääomavaatimuksia eurooppalaisille vakuutus- ja jälleenvakuutusyhtiöille. SCR sekä vähimmäispääomavaatimus (MCR) perustuvat kirjanpitokaavaan, joka on laskettava uudelleen vuosittain.On olemassa kolme Solvenssi II -direktiivin mukaista SCR: n raportointivaatimuksia.
Solvenssi II -direktiivin kolme pylvästä
EU: n Solvenssi II -direktiivissä määritetään kolme pääomavaatimusta tai -tasoa. Pilari I kattaa määrälliset vaatimukset, ts. Pääoman määrän, joka vakuutuksenantajan tulisi hallussaan olla. Pilari II asettaa vaatimukset vakuutuksenantajien hallinnolle, tehokkaalle valvonnalle ja riskienhallinnalle. Pylväs III määrittelee julkistamista ja avoimuutta koskevat vaatimukset.
Solvenssi II: n vaativuus on herättänyt kritiikkiä. Tietopalveluntarjoajan RIMESin mukaan uusi lainsäädäntö asettaa monille eurooppalaisille rahoitusorganisaatioille monimutkaisia ja merkittäviä sääntöjen noudattamista koskevia rasitteita. Esimerkiksi 75 prosenttia yrityksistä vuonna 2011 ilmoitti, etteivät ne pysty täyttämään pilari III -raportointivaatimuksia.
Vähimmäispääomavaatimus
SCR-pääomavaatimuksen lisäksi on laskettava myös vähimmäispääomavaatimus (MCR). Tämä luku edustaa kynnysarvoa, jonka alapuolelle kansallinen sääntelyvirasto puuttuisi. MCR: n on tarkoitus saavuttaa 85 prosentin todennäköisyys riittävyydestä yhden vuoden aikana.
Sääntelytarkoituksissa SCR- ja MCR-lukuja olisi pidettävä vastaavasti "pehmeinä" ja "kovina" kerroimin. Toisin sanoen porrastettua interventioprosessia sovelletaan, kun (jälleen) vakuutusyhtiön pääoman omistusosuus laskee SCR: n alapuolelle, ja interventio muuttuu asteittain voimakkaammaksi, kun pääoman omistus lähestyy MCR: ää. Solvenssi II -direktiivi tarjoaa alueellisille sääntelyviranomaisille useita vaihtoehtoja puuttua MCR: n rikkomuksiin, mukaan lukien luvan peruuttaminen kokonaan uusien vakuutusten myynnistä ja yrityksen pakko lopettaa.
