Puolasta tuli korkean tulotason kansakunta lyhyessä ajassa verrattuna muihin keskituloisiin maihin. Maailmanpankin mukaan kasvu on ollut keskimäärin tasaista 3, 6% viimeisen vuosikymmenen aikana johtuen jatkuvasti kasvavasta tuottavuudesta, vahvistuneista instituutioista, investoinneista henkilöpääomaan ja menestyksekkäästä makrotalouden hallinnasta. Maailmanpankki ennustaa vuonna 2018 kasvua 4, 2%, joka on hiukan alhaisempi kuin vuonna 2017 nähty 4, 6%: n kasvu. Muiden analyytikkojen ennustetaan kasvavan 4, 6% vuonna 2018 ja 3, 6% vuonna 2019.
Puolassa on ennätyksellisen alhainen työttömyys, mikä stimuloi palkkojen nousua ja tukee kulutusta. Myös investoinnit kasvavat. Kiristyneet työmarkkinat aiheuttavat kuitenkin jonkin verran huolta työvoimapulasta, etenkin rakennusalan ja tietotekniikan kaltaisilla aloilla. Maa aikoo myös investoida sosiaalisiin aloitteisiin, jotka voivat stimuloida menoja, mutta voivat myös estää investointeja.
Puola yhdellä silmäyksellä
Puola osallistui Neuvostoliiton lakkauttamiseen vuonna 1989, liittyi Natoon vuonna 1999 ja liittyi Euroopan unionin jäseneksi vuonna 2004. Se oli myös ainoa Euroopan maa, joka osoitti talouskasvua vuoden 2009 luottokriisin aikana. Vuonna 2015 pääministeri Beata Szydlon konservatiivinen euroskeptinen laki ja oikeuspuolue voitti parlamentaarisen enemmistön vuonna 2015, mutta hallitus on sittemmin törmänyt EU: n kanssa oikeuslaitoksen muutoksista ja EU: n yrityksistä määrätä pakollisia maahanmuuttajakiintiöitä.
Vahva valmistussektori on auttanut Puolaa nousemaan EU: n kuudenneksi suurimmaksi taloudeksi. Puola asettaa etusijalle sosiaaliturvamenot seuraavien vuosien ajan, ja tämä päätös on laskenut sijoittajien kasvuennusteita. Huolimatta maan menestyksestä rakenneuudistuksilla, mukaan lukien kaupan vapauttaminen, alhaiset yritysverot ja yritysystävällinen sääntely-ympäristö, maan on investoitava ydininfrastruktuuriinsa, kuten tie- ja rautatieliikenteeseen. Puolan on myös puututtava tiukkoihin työehtosääntöihinsä, tehottomaan kauppaoikeusjärjestelmään, joka puuttuu riittävästi korruptioon, byrokraattiseen byrokratiaan ja yrittäjiä lannistavaan verojärjestelmään.
Inflaation odotetaan kasvavan vähitellen palkkojen kiihtymisen myötä työmarkkinoiden kiristyessä edelleen. Sijoitus voi kuitenkin pysähtyä, jos työvoimapula lisääntyy, mikä saattaa johtua maahanmuuton vähentämisestä, lakisääteisen eläkeiän leikkaamisesta ja vuonna 2016 käyttöön otetun suuren lasten etuusohjelman vaikutuksista naisten työvoiman tarjontaan. Protektionismi kasvaa. Puolassa kaupan suhteen, ja taloustieteilijät eivät ole varmoja siitä, vahingoittaako tämä vientiä vai hyötyvätkö ne euroalueen ennustettua voimakkaammasta kasvusta.
Huolimatta Puolan vahvasta taloudesta vuonna 2018, jossa tuotanto lisääntyy ja työttömyysaste laskee, Maailmanpankki yksilöi neljä aluetta, joilla Puolalla on taloudellisia haasteita edetä vuonna 2019.
1. Ikääntyvä yhteiskunta
Puolan väestö ikääntyy nopeammin kuin minkään muun Euroopan maan. Maailmanpankin mukaan 35 prosenttia väestöstä on yli 65-vuotiaita vuoteen 2030 mennessä. Tämän tilanteen odotetaan kiristävän edelleen työvoimaa, ja väestörakenteen muutos luo työvoimarajoitteita ja rasittaa terveydenhuolto- ja eläkejärjestelmiä.
2. Vipuvaikuttava tekniikka kasvuun
Puola ei ole mukana nopeasti tapahtuvan globaalin teknologisen muutoksen vauhdissa. Kilpailukykynsä vuoksi maan on sisällytettävä tekniikka kestävän ja osallistavan kasvun lähestymistapoihin. Molemmat vaativat enemmän ja parempia investointeja innovaatioihin ja ihmisiin.
3. Epätasa-arvon lisääminen
Kolmanneksi, koska kokonaistulot jäljittelevät edelleen Euroopan unionin (EU) tuloja, Puolan on puututtava eriarvoisuuden lisääntymisen riskiin. Alueiden väliset erot ovat erityisen merkittävät.
4. Luonnonvarojen kestävä hallinta
Puolan kasvu tarvitsee resursseja, ja luonnonvarojen kestävä hallinta, mukaan lukien veden ja ilman laadun hallinta, on kriittisen tärkeä Puolan jatkuvan taloudellisen vakauden kannalta. Puolalla on 33 50: stä saastuneimmasta kaupungista Euroopassa, ja läänin on investoitava tulevaisuuteen siirtymiseen vähäpäästöiseen talouteen.
Puola kohtaa haasteita sekä ulkoisista että sisäisistä tekijöistä. Ulkoisesti Puolan suhteet Venäjään ovat epävarmat, koska Puola rajoittuu sekä Venäjän että Ukrainan kanssa. Lisäksi Puolan suhteet EU: hun ja euroalueen taloudellinen tulevaisuus voivat olla Puolan voimanlähde tai ongelma. Sisäisesti Puolassa on kuitenkin monimutkainen hallinto, jolla on autoritaarinen jälleenrakennusohjelma ja jonka tarkoituksena on pitää Puolan julkinen sisältö sen sijaan, että puututaan poliittisen järjestelmän ongelmiin.
