Mikä on velallinen hallussaan (DIP)?
Hallussaan oleva velallinen (DIP) on henkilö tai yritys, joka on hakenut luvun 11 konkurssisuojaa, mutta hallussaan silti omaisuutta, johon velkojilla on lain mukaan kiinnitysoikeuden tai muun vakuuden perusteella oikeusvaatimus. DIP voi jatkaa liiketoimintaansa näiden varojen avulla, mutta hänen on haettava tuomioistuimen hyväksyntä kaikille toimille, jotka eivät kuulu tavanomaisen liiketoiminnan piiriin. DIP: n on myös pidettävä tarkkoja taloudellisia asiakirjoja, vakuutettava kaikki omaisuus ja toimitettava asianmukaiset veroilmoitukset.
Oikeudet velallisena hallussa (DIP)
Tärkein etu DIP-asemassa on tietysti se, että pystytään jatkamaan yritystoimintaa, vaikka sillä on valtuudet ja velvollisuus toimia niin velkojien edun mukaisesti. Luvun 11 konkurssihakemuksen jälkeen velallisen on suljettava pankkitilit, joita he ovat käyttäneet ennen hakemuksen jättämistä, ja avattava uudet tilit, joissa mainitaan DIP ja heidän tila tilillä.
Yhtiön toimia DIP: nä säätelevät tiiviisti tuomioistuimet, mutta tilanne voi antaa yritykselle mahdollisuuden pelastaa osa omaisuudesta.
Tästä hetkestä lähtien tuomioistuimen on nyt hyväksyttävä useita päätöksiä, jotka velallinen on aiemmin tehnyt yksin. Edellyttäen, että he saavat tämän luvan, DIP saattaa kuitenkin pystyä turvaamaan velallisen hallussapidon rahoituksen (DIP-rahoitus), joka voi auttaa pitämään yrityksen vakavaraisena, kunnes se voidaan myydä.
Hallussaan oleva velallinen voi joskus jopa säilyttää omaisuuden maksamalla siitä velkojille käyvän markkina-arvon, jos tuomioistuin hyväksyy myynnin. Velallinen voi esimerkiksi yrittää ostaa henkilökohtaisen autonsa (poistot omaisuuserän) takaisin, jotta he voivat käyttää sitä töihin tai löytää työtä maksaakseen velkojalle.
Velkojen hallussapitovelvollisuudet (DIP)
Hallussaan olevan velallisen on toimittava paitsi velkojien, myös yrityksen työntekijöiden edun mukaisesti. Palkat on maksettava ja pidätykset on suoritettava pidätetyillä varoilla, joita käytetään verojen tallettamiseen ja sekä työntekijän että työnantajan osuuden maksamiseen FICA: sta.
Muita menoja säännellään tiiviisti. Esimerkiksi velallinen ei voi maksaa ennen konkurssihakemusta syntyneitä velkoja, elleivät ne ole konkurssilain nojalla sallittuja tai tuomioistuimen hyväksymiä. DIP ei myöskään voi asettaa yrityksen omaisuutta vakuudeksi eikä palkata ja palkata ammattilaisia ilman samaa lupaa.
Samoin, ellei tuomioistuin toisin päätä, liittovaltion, osavaltion ja paikalliset veroilmoitukset on edelleen toimitettava määräaikana tai DIP: n pyytämillä pidennyksillä tarvittaessa. DIP: n on myös ylläpidettävä riittävää vakuutusta kiinteistöomaisuudesta - ja voidakseen dokumentoida tämä vakuutus -, ja sen on toimitettava säännöllisesti raportointi liiketoiminnan taloudellisesta tilanteesta.
Jos velallinen ei täytä näitä velvoitteita tai ei noudata tuomioistuimen määräyksiä, DIP-nimitys voidaan päättää, jonka jälkeen tuomioistuin nimittää toimitsijamiehen liiketoiminnan johtamiseen. Tämä vaihe voi tehdä velalliselle vaikeammaksi pelastaa yrityksen ja hoitaa velat.
