Mitä tason 1 varat ovat?
Tason 1 varoihin sisältyy listattuja osakkeita, joukkovelkakirjalainoja, rahastoja tai muita varoja, joilla on säännöllinen markkina-arvo mekanismi käyvän markkina-arvon määrittämiseksi. Näillä omaisuuserillä pidetään helposti havaittavissa olevia, läpinäkyviä hintoja ja siten luotettavaa, käypää markkina-arvoa.
Tason 1 varojen ymmärtäminen
Julkisesti kaupankäynnin kohteena olevien yritysten on luokiteltava kaikki omaisuuserät sen arvostuksen helppouden perusteella, jolloin tason 1 varat ovat helpoimpia. Suuri osa varojen arvostamisesta tulee markkinoiden syvyydestä ja likviditeetistä. Kehittyneillä markkinoilla vankka markkinoiden toiminta toimii luonnollisena hintojen löytämismekanismina. Tämä puolestaan on keskeinen tekijä markkinoiden likviditeetissä, joka on siihen liittyvä mittari, jolla mitataan markkinoiden kykyä ostaa tai myydä omaisuuserä aiheuttamatta merkittäviä muutoksia omaisuuden hintaan.
Luokittelu tason 1 varat
Luokittelujärjestelmä, joka sisältää tason 1, tason 2 ja tason 3, syntyi tilinpäätösstandardilautakunnan (FASB) lausunnon 157 seurauksena, joka velvoitti julkiset yritykset jakamaan kaikki omaisuuserät käyvän markkina-arvon luotettavuuden perusteella.
Lausunto tuli voimaan kaikilla vuoden 2007 jälkeisillä tilikausilla ja syntyi pääosin subprime-asuntolainojen ja niihin liittyvien arvopaperistettujen omaisuuserien, kuten omaisuusvakuudellisten arvopapereiden (ABS), ympäröimien luottomarkkinoiden epävakauden seurauksena. Monista omaisuuseristä tuli epälikvidit, ja käyvän arvon hinnoittelu voitiin tehdä vain sisäisillä arvioilla tai muilla markki- naperusteisilla menettelyillä vuoden 2007 luottoriskin aikana. Sääntelyviranomaiset tarvitsivat siten tavan tiedottaa sijoittajille arvopapereista, joiden arvo voi olla tulkittavissa.
Tason 1 varojen edut
Tason 1 varat ovat yksi tapa mitata yhteisön taseen vahvuus ja luotettavuus. Koska tason 1 varojen arvostus on luotettava, tietyt yritykset voivat nauttia lisäetuista verrattuna toiseen liiketoimintaan, jolla on vähemmän tason 1 varoja. Esimerkiksi pankit, sijoittajat ja sääntelijät suhtautuvat myönteisesti yhteisöön, jolla on suurin osa varoista, joilla on markkinapohjainen arvostus, koska ne voivat luottaa toimitettuihin tilinpäätöksiin. Jos yritys käyttää voimakkaasti johdannaisia ja suurin osa niiden varoista kuuluu tasoon 2 tai 3, silloin asianomaiset osapuolet eivät ole yhtä mieltä näiden varojen arvostamisesta.
Tason 1 ulkopuolisten omaisuuserien ongelma näkyy parhaiten hätäaikana. Luonnollisesti epävakaiden markkinoiden aikana likviditeetti ja markkinoiden syvyys heikentyvät, ja monilla omaisuuserillä ei ole kohtuullista hintojen löytämismekanismia. Nämä varat on sitten arvioitava arvioinneilla tai mallin mukaan. Nämä molemmat ovat vähemmän kuin täydellisiä menetelmiä, joten sijoittajat ja velkojat menettävät usein luottamuksen ilmoitettuihin arvoihin. Epävarmuuden huipun aikana, kuten suuren taantuman syvyyksissä, 3. tason varoja tarkastellaan erityisen tarkasti - pundit kutsuvat mark-to-model -menetelmiä enemmän kuin merkki-myyttiin.
