Sijoituskorkojen määritelmä
Sijoituskorkokulu on mikä tahansa korkomäärä, joka maksetaan sijoitusten tai arvopapereiden ostamiseen käytetyistä lainavaroista. Sijoituskorkoihin sisältyy vakuuskorko, jota käytetään arvopaperien hyödyntämiseen välitystilillä, ja korko lainalle, jota käytetään sijoituskohteena pidettävän kiinteistön ostamiseen. Sijoituskorkokulu on vähennyskelpoinen tietyissä rajoissa.
RAJOITTAMINEN Sijoituskorkojen kustannukset
Vähennyskelpoinen sijoituskorkokulu rajoittuu saatujen sijoitustuottojen, kuten osinkojen ja korkojen, määrään. Jos sijoitus pidetään sekä liike-elämän että henkilökohtaisen hyödyn saamiseksi, saadut tulot on jaettava suhteessa niiden kesken. Henkilökohtaiset sijoituskorkokulut esitetään Aikataulussa 1040.
Yleinen esimerkki tämän tyyppisistä kuluista on välitystoimenpiteellä otetun marginaalilainan tuoton käyttäminen osakekannan ostamiseksi.
Mitä voidaan pitää sijoituskorkokuluina
Tärkein sijoituskorkokulu on sijoituskohteena pidettävä kiinteistö, jonka lainan tuotot käytettiin ostoon. Verolain mukaan tähän sisältyy omaisuus, joka tuottaa voittoa tai tappiota. Korkojen ja osinkojen lisäksi tähän voi sisältyä rojaltit, joita ei johdettu tavanomaisesta kaupasta tai liiketoiminnasta.
Sijoituskorkoihin liittyviin vähennyksiin voidaan hakea erilaisia rajoituksia. Vähennystä ei voida vaatia, jos lainan tuotot menivät kiinteistölle, joka tuottaa verotonta tuloa, kuten verovapaita joukkovelkakirjoja. Sijoituskorkojen vähennys ei myöskään voi olla suurempi kuin kyseisenä vuonna ansaittu sijoitustuotto. Tällainen ylimääräinen on mahdollista siirtää seuraavan vuoden veroilmoitukseen.
Sijoitusta ei voida tehdä niin kutsuttuun passiiviseen yritystoimintaan - esimerkiksi jos verovelvollinen otti lainan sijoittaakseen omistamaansa liiketoimintaan, mutta hänellä ei ole aktiivista ja olennaista roolia kyseisen liiketoiminnan johtamisessa. Lainan korkoa ei voida pitää sijoituskorkokuluina. Samoin, jos laina kohdistettiin vuokrakiinteistön hankkimiseen, tätä vähennyskelpoista ei voitu vaatia lainasta maksettavista koroista. Verokoodin mukaan talon tai muun kiinteistön vuokraamista pidetään tyypillisesti passiivisena toimintana; tällaisen sijoituksen korkokulut eivät ole oikeutettuja tällaiseen vähennyskelpoisuuteen.
Voisi kuitenkin olla mahdollista vaatia sijoituskorkokuluja, jos verovelvollinen otti lainan kotipaikkaansa koskevaa omaa pääomaa vastaan ja käyttäisi sitten nämä tuotot osakeinvestointeihin.
