Ilmauksen "sianliha tynnyri" käyttö juontaa juurensa vuoteen 1863, ja sitä käytettiin alun perin viitaten kaikkiin varoihin, jotka hallitus käytti kansalaisilleen. Tämä käyttö on johdettu julkaisusta "Yleisön lapset", jonka on kirjoittanut Edward Everett Hale. Vasta noin kymmenen vuotta myöhemmin ilmaus ja siihen liittyvä sianliipupolitiikan käsite tarkoittivat poliitikon menoja, jotka tehtiin nimenomaan ihmisryhmän hyväksi vastineeksi tuestaan. Tämä tuki tapahtuu yleensä poliitikkojen äänestyksessä tai heidän kampanjalleen lahjoitetun rahana.
Toinen mahdollinen alkulause ilmaisulle "sianliha tynnyri" on peräisin sisällissodan aikaisista käytännöistä, joissa orjaomistajat seuraisivat orjaansa taistelevan keskenään suolaisen sianlihan tynnyriltä palkkiona palveluista.
Sian tynnyrikulutuksella on negatiivisia merkityksiä, etenkin kongressissa, koska sitä voidaan pitää lahjonnan tyyppinä tai ainakin eräänlaisena vaikutuksena poliitikkoon. Raha ja politiikka kulkevat usein käsi kädessä, koska tehokkaan poliittisen kampanjan järjestämiskustannukset ovat melko korkeat. Yleisten veronmaksajien varojen käyttäminen ja julkisten kokonaismenojen lisääminen omien äänestäjien hyödyntämiseksi menetelmänä virkan säilyttämisessä voi kuitenkin johtaa korruptioon.
Sianlihapolitiikan kaltainen käsite on vuokranhaku, jota poliitikot eivät kuitenkaan rajoita käyttöön, mutta he käyttävät sitä usein suosimaan lobbaajia ja muita erityisryhmiä. Kuten sianlihan tynnyrikulut, myös vuokranhakukäytännöt hyödyttävät vain hyvin vähäistä määrää ihmisiä yleisen verovelvollisen kustannuksella.
(Katso aiheeseen liittyvää lukemista kohdasta "Mitä on esimerkkejä sianlihan polttopolitiikasta Yhdysvalloissa?")
