Jälleenvakuutusluoton määritelmä
Jälleenvakuutusluotto on vakuutuksenantajan tekemä kirjanpito jälleenvakuuttajille luovutettujen palkkioiden ja jälleenvakuuttajilta perittyjen tappioiden osalta. Jälleenvakuutusluottoproseduurit antavat vakuutusyhtiölle mahdollisuuden käsitellä jälleenvakuuttajien saamiensa vakuutettujen tappioiden varoja varoina.
BREAKING DOWN jälleenvakuutusluotto
Kun vakuutusyhtiö tekee jälleenvakuutussopimuksen, se sitoutuu siirtämään osan riskeistä vakuuttamistaan vakuutuksista jälleenvakuuttajalle ja antaa puolestaan jälleenvakuuttajalle osan palkkiosta, jonka se ansaitsee näihin vakuutuksiin. Jälleenvakuutuksen avulla vakuutuksenantaja voi vakuuttaa enemmän vakuutuksia, koska sen yleinen riskiprofiili on heikentynyt, mutta samalla se avaa vakuutuksenantajan jälleenvakuutuksen luottoriskille. Tämä on riski, joka liittyy jälleenvakuuttajan maksukyvyttömyyteen, jolloin se ei pysty täyttämään osaa jälleenvakuutussopimuksesta. Jos jälleenvakuuttaja ei kykene kattamaan korvausvaatimuksia, jotka sille on sopimusvelvoitteena, vakuutusyhtiöllä saattaa olla huomattavasti suurempi vastuu kuin odotettiin.
Kuinka jälleenvakuutus toimii
Vakuutusyhtiöt ottavat tämän luottoriskin huomioon jälleenvakuutusluottojen kautta. Nämä ovat kirjanpidolliset merkinnät, jotka antavat sille mahdollisuuden osoittaa, että sillä on edelleen potentiaalinen tappio (hyväksyttämätön saldo), vaikka ihannetapauksessa tappiot kattaisi jälleenvakuutusyhtiö. Luottoriski voi vaihdella sen jälleenvakuuttajan mukaan, jonka kanssa vakuutuksenantajayritys työskentelee, koska jokaisella jälleenvakuuttajalla voi olla erilainen luottokelpoisuus kuin toisella. Tyypillisesti vakuutusyhtiöt perustavat sisäisen valvonnan varmistaakseen, että heidän toimiessaan jälleenvakuuttajilla on riittävä pääoma pysyäkseen vakavaraisina, jos korvausvaatimukset esitetään.
Jälleenvakuutusluotto antaa vakuutuksenantajalle luettelon jälleenvakuutuksesta omaisuuseränä tai velan vähennyksenä vain, kun jälleenvakuuttaja täyttää perusvaatimukset. Nämä vaatimukset sisältävät jälleenvakuuttajan, jolla on lupa tarjota jälleenvakuutusta siinä tilassa, jossa vakuuttaja toimii, jälleenvakuuttaja, joka jättää asianmukaiset sääntelyasiakirjat, ja jälleenvakuuttajan, joka alkaa taloudellisiin katsauksiin.
Actuaries.org -sivustolla julkaistun tutkimuksen mukaan vakuutuksenantajien on käsiteltävä teollisuuden keskittymää ja yhden nimen keskittymää jälleenvakuutuksen yhteydessä. "Jälleenvakuuttajien lukumäärä on pieni (verrattuna joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijoiden määrään), ja siten tyypillisellä vakuutuksenantajalla - riippumatta varovaisuudesta - on todennäköisesti keskittynyt altistuminen yksittäisille nimille." Teollisuudenalan keskittymisen kannalta "jälleenvakuuttajan vastuu on määritelmänsä mukaan määritelty yhdelle toimialalle (vakuutus), joten korrelaatiot ovat todennäköisesti suuremmat kuin hajautetummassa joukkovelkakirjalainasalkussa".
