Kuluttajahinnat ovat laskeneet Sveitsissä viimeisen neljän vuoden ajan. Ja taloudella menee hyvin. Tyypillisesti deflaatio on merkki talouden heikkenemisestä. Hinnat laskevat kuluttajien kysynnän vähentymisen vuoksi. Tämä puolestaan lisää työttömyyttä. Deflaatio voi myös johtaa talouden lamaan. Julkisen velan suhde BKT: hen kasvaa, kun hallitus pakotetaan lisäämään menoja sosiaaliturvaohjelmiin.
Mutta taloustieteilijät alkavat tarkistaa mielipiteitään deflaation haitallisista vaikutuksista. Tässä artikkelissa tarkastellaan hyvän deflaation mahdollisuutta korostamalla esimerkiksi Sveitsin viimeaikaista taloutta.
Sveitsin tapaus
Japani on oppikirjan deflaation tapaus. Aasian maan talous on ollut deflatoitunut viimeisen 20 vuoden ajan. Talouden ja väestön kasvu on pysähtynyt. Maan julkisen velan suhde BKT: hen on 227 prosenttia, ja se on myös korkein maailmassa. Muita maita, jotka muodostavat luettelon maista, joilla on korkea julkinen velka, ovat taas maat, joiden taloudet ovat viime aikoina kärsineet.
Mutta Sveitsi on osoittautunut poikkeukseksi. Aiemmin tänä vuonna Sveitsin keskuspankki määräsi tietyille sijoituksille negatiiviset korot estämään sijoittajien vuoroveden Sveitsin frangiin nopeasti devalvoivasta eurosta. Negatiivisen koron käyttöönoton jälkeen taloustieteilijät odottivat Sveitsin talouden menevän taantumaan.
Mutta niin ei ole tapahtunut. Maan työttömyysaste on alhainen (3, 4%), ja sen talouden odotetaan kasvavan 1–1, 5%. Palkat ovat laskeneet 0, 6% vuositasolla, mutta niiden on kompensoinut hintojen lasku. Itse asiassa kulutusvoima on kasvanut nettomääräisesti, kun palkkojen nousua verrataan hintojen laskuun.
Sveitsin saavutus on vieläkin huomattavampi, kun vertaa ja verrataan sitä naapurimaiden Eurooppaan. Esimerkiksi Ruotsin talous, joka on nähnyt deflaation suurimman osan viime vuodesta, on asumiskuplan huipulla, koska halpoja luottoja on saatavana nollarajoitteisten korkojen takia. Maan keskuspankki on sitova, koska korkojen nousu alentaisi inflaatiota edelleen ja johtaisi Yhdysvaltain vuoden 2008 asuntokriisin paikalliseen versioon.
Onko siellä sellainen asia kuin hyvä deflaatio?
Kaikki tämä johtaa yleisempaan kysymykseen siitä, onko Sveitsi kertaluonteinen tapaus vai tapahtuuko deflaatio muista taloudellisista indikaattoreista riippumatta. Yleinen yksimielisyys deflaation suhteen on päätynyt näkemykseen, että se on haitallinen taloudelle. Taloudellinen tutkimus on jakautunut asiaan.
Esimerkiksi NBER-julkaisussa erotetaan hyvä ja huono deflaatio. Lehden mukaan hyvä deflaatio tapahtuu, kun kokonaistarjonta ylittää kokonaiskysynnän tekniikan kehityksen tai parantuneen tuottavuuden vuoksi. Huono deflaatio tapahtuu, kun kokonaiskysyntä laskee tarjontaa nopeammin. Tutkijat mainitsevat Japanin ja 1930-luvun suuren laman esimerkkeinä huonosta deflaatiosta.
Sveitsin tapaus näyttää olevan esimerkki entisestä. Erikseen maaliskuussa 2015 julkaistussa artikkelissa tutkijaryhmä Kansainvälisissä järjestelyissä (Bank of International Settlements) päätteli, että tuotannon talouskasvun ja deflaation välinen yhteys on tilastollisesti heikko tai merkityksetön. Tutkijoiden mukaan tämä näkemys (joka on laajalti vallinnut talousteoriassa) on seurausta suuresta masennuksesta. Lisätodisteita tästä ilmiöstä tarjoaa Cato-instituutin johtajan George Selginin julkaisemassa tutkimuksessa, joka julkaistiin Talousasiainministeriön instituutissa vuonna 1997. Tässä julkaisussa Selgin todistaa Ison-Britannian suuren masennuksen 1873-1896, kun britit tukkuhinnat laskivat noin kolmanneksella, ja samalla reaalitulot nousivat.
Deflaatio voi kuitenkin olla vahingollista yhdessä muiden taloudellisten indikaattorien kanssa. Esimerkiksi BIS-ryhmä totesi, että tuotannon kasvun ja omaisuuden hintojen deflaation välillä on vahvempi yhteys. "Vahingollisimmat vuorovaikutukset näyttävät olevan kiinteistöjen hintojen deflaation ja yksityisen velan välillä", he kirjoittavat. Yksinkertaisin sanoin tämä tarkoittaa kiinteistöjen hintojen ja yksityisen velan vastaavan nousun vaikutusta, mikä voi johtaa talouden putoamiseen laskuspiraaliin. Ruotsin asunto-ongelmat näyttävät olevan esimerkki tästä ongelmasta.
Pohjaviiva
Deflaatio on saanut huonon rapin viime aikoina. Kuten taloustutkimus ja Sveitsin talouden esimerkki osoittavat, näkemys ei kuitenkaan välttämättä ole totta kaikissa tapauksissa.
