Mitkä ovat asianajajan palkkiopalkkiot
Asianajajapalkkiot viittaavat siihen, miten toinen osapuoli maksaa toisen osapuolen asianajajapalkkiot. Yhdysvalloissa kumpikin osapuoli maksaa oikeudellisissa asioissa omat asianajajapalkkionsa amerikkalaiseksi sääntöksi tunnetun periaatteen mukaisesti. Monissa muissa maissa häviäjäpuoli maksaa aina kaikki oikeudenkäyntikulut. Jopa Yhdysvalloissa tuomioistuimet voivat kuitenkin joissain tapauksissa määrätä hävinneen osapuolen maksamaan voittajan osapuolen asianajajapalkkiot.
JAKAUTUMINEN Asianajajan palkinnot
Asianajajan palkkiopalkkioita pidetään voimassa olevan lain mukaisina ominaisuuksina, ja palkkiot eivät ole riippuvaisia tuomioistuimen tasosta, jossa asiaa käsitellään. Osavaltion tuomioistuin voi esimerkiksi määrätä asianajajan palkkiot tapauksista, joissa on liittovaltion lakeja tai säädöksiä. Käytäntö, jonka mukaan häviävä osapuoli määrätään maksamaan voittajan puolen juridiset palkkiot, tunnetaan myös palkkionsiirtona.
Kun asianajajan palkkio voidaan myöntää
Tuomioistuin voi määrätä asian hävinneen osapuolen maksamaan voittajan osapuolen oikeudenkäyntikulut, kun laki, oikeuskäytäntö tai sopimus sallivat asianosaisen saada oikeudenkäyntikulut epäonnistuneelta oikeudenkäynniltä. Asianajajapalkkioita myönnetään useissa tapauksissa, kuten ryhmäkanneoikeudenkäynneissä, kansalaisoikeuksien loukkauksissa ja tekijänoikeuksien sekä patenttiloukkauksissa tai riitoissa. Joitakin esimerkkejä lakisääteistä, jotka sallivat oikeuden siirtää palkkiota menettäneelle osapuolelle oikeudenkäynneissä, ovat:
- Kuluttajansuojalaki; Kansalaisoikeuksia koskevat lait, erityisesti sellaisten, jotka on tarkoitettu estämään syrjintä julkisissa tiloissa tai työllisyydessä; Ympäristönsuojelulaki; ja muut yleisen edun tai yleisen edun suojelemiseen tarkoitetut säädökset.
Asianajajapalkkion saamiseksi oikeudenkäynnin suorittaneen oikeudenkäynnin on todistettava, että kyseiset palkkiot ovat tosiasiallisesti aiheutuneet ja että ne ovat kohtuullisia.
Asianajajapalkkioiden suuruuden määrittäminen
Tosiasiallisesti myönnetty määrä ei välttämättä ole yhtä suuri kuin kantajan maksama summa. monet tuomioistuimet käyttävät laskutusmenetelmää lodestar, joka kertoo kohtuulliset odotettavissa olevat laskutettavat tunnit kohtuullisella tuntihinnalla. Tuomioistuin harkitsee asianajajan kokemusta ja taitoja ja päättää, mitä vastaavan asiantuntemuksen omaava asianajaja voi periä yhteisössä, jossa tuomioistuin istuu.
Kohtuullisen tuntimäärän määrittämiseksi hakija voi laskuttaa saman ajan, jonka he pystyisivät laskuttamaan omille asiakkailleen, lukuun ottamatta vaatimuksia, joiden vuoksi he eivät ole onnistuneet, tunteja ei ole dokumentoitu riittävästi ja työtä, jota pidetään tarpeeton, liiallinen tai tarpeeton. Maksunhakijalle voidaan yleensä myöntää korvaus kaikista kuluista, jotka asiakas yleensä maksaa.
