Mikä on vuoden 2012 amerikkalainen veronmaksajien avustuslaki
Vuoden 2012 amerikkalainen veronmaksajien avustuslaki on lakiesitys, jonka presidentti Barack Obama allekirjoitti tammikuussa 2013. Laissa tehtiin useita vuosina 2001–2010 käyttöön otettuja verovähennyksiä pysyväksi ja pidennettiin useita muita verohelpotuksia jopa viiteen vuoteen.
BREAKING DOWN Amerikan veronmaksajien laki vuodelta 2012
Vuoden 2012 amerikkalainen veronmaksajien avustuslaki (ATRA) hyväksyttiin estämään verojen säästötoimenpiteiden kokoelman käyttöönotto, josta oli tullut tunnetuksi verotuksen kalliomaksi 1. tammikuuta 2013. Liittovaltion keskuspankin puheenjohtaja Ben Bernanke keksi tämän termin helmikuussa 2012 kuvaamaan. Vuoden 2011 talousarvion valvontalaissa esitetty veronkorotusten ja menojen leikkausten paketti. ATRA käsitteli vain uhkaavan finanssikallion veropuolta. Liittovaltion menoja harkitaan muutamaa kuukautta myöhemmin osana sekvesteriprosessia.
ATRA: n kulku esti useimpien vuosina 2001–2010 toteutettujen merkittävien veronalennusten voimassaolon päättymisen. Se teki pysyviksi verovähennykset, jotka sisältyivät vuoden 2001 talouskasvun ja verohelpotuksen yhteensovittamista koskevaan lakiin sekä vuoden 2003 työ- ja kasvuverohelpotuksen lakiin. ATRA jatkoi. Vuoteen 2017 mennessä verohelpotukset sisällytettiin vuoden 2009 Amerikan takaisinperintä- ja sijoitusverolakiin. Näiden laajennettujen verovähennysten ohella ATRA korotti palkkaveroja monille amerikkalaisille ja peruutti alennukset korkeimmista ansaitsijoista, jotka oli hyväksytty George W: n tuella. Bushin hallinto. Riippumattoman analyysin mukaan ATRA: lla oli vain vähän tai ei ollenkaan vaikutuksia liittovaltion velaan.
Poliittiset näkökohdat vuoden 2012 amerikkalaisesta verohelpotussopimuksesta
Kun finanssikallio lähestyi vuoden 2012 viimeisiä kuukausia, kongressi harkitsi kolme mahdollista toimintatapaa. Ensinnäkin se ei voisi ryhtyä mihinkään toimiin ja antaa menojen leikkausten ja veronkorotusten tulla voimaan. Useimmat taloustieteilijät ovat yhtä mieltä siitä, että niin tekeminen olisi hidastanut talouskasvua niin pitkälle, että USA olisi lähettänyt uuteen taantumaan. Kongressin jäsenten poliittiset vaikutukset olisivat olleet samalla tavalla katastrofaalisia. Toinen vaihtoehto oli antaa lainsäädäntö koko säästöpaketin peruuttamiseksi. Tämä polku olisi melkein varmasti lähettänyt Yhdysvaltain velan taivaalle ja vaarantanut liittohallituksen luottokelpoisuutta. Kolmas vaihtoehto edustaa keskipolkua. Tämä oli yhdistelmä menojen leikkauksia ja veronkorotuksia, joiden tarkoituksena oli rajoittaa maan velan nousupaineita. Kongressin republikaanien jäsenet kannattivat voimakkaasti vero- ja menoleikkauksia, ja lopulta heidät suostutettiin suostumaan kouralliselle poliittisesti miellyttävälle veronkorotukselle. Kongressi valitsi lopulta tämän kolmannen vaihtoehdon, siirtämällä ATRA: n verotoimenpiteet tarkoituksenaan puuttua menojen leikkauksiin seuraavan sekvestointiprosessin avulla.
