MITÄ KOKONAISET TUNTIT
Kokonaistunnit ovat kaikkien työntekijöiden vuoden aikana joko täysimittaisena tai osa-aikaisena työskentelemien tuntien summa. Kokonaistunnit voivat tarkoittaa myös yhden sektorin tai työntekijäryhmän kokonaistyöaikaa.
JAKAUTUMINEN Kokonaistunnit
Kokonaistunnit tarkoittavat kokonaistyövoiman mittaa, joka tarvitaan todellisen bruttokansantuotteen (BKT) tuottamiseksi. Summatunnit tarjoavat yleensä paremman mittarin kokonaistyövoimasta kuin työllisten lukumäärä, koska ne ovat työtuntien kokonaismäärää. Ylityötuntien, osa-aikaisten ja kokopäiväisten töiden välillä työllisten lukumäärä ei pysty tarjoamaan yhtä tarkkaa kvantitatiivista mittausta kokonaistyövoimasta kuin kokonaistyötunnit voivat. Yhdysvaltain työministeriö pitää tilastotietoja täysimääräisten ja osa-aikaisten työntekijöiden työskentelemistä kaikista työajoista kaikilla toimialoilla tai kaikilla toimialoilla.
Työministeriö laskee kokonaisviikkotuntien indeksit jakamalla kuluvan kuukauden arviot kokonaistunneista vastaavilla vuoden 2007 kokonaistunneilla. Kokonaistuntien arviot ovat keskimääräisten viikkotuntien ja työllisyyden arvioiden tulos. Palkkasummien yhteenlasketut arviot ovat keskimääräisten tuntipalkkojen, keskimääräisten viikkotuntien ja työllisyyden arvioiden tulos.
Tunnit yhteensä ja bruttokansantuote (BKT)
Reaalinen BKT on makrotaloudellinen, inflaatiokorjattu mittari, joka heijastaa kaikkien talouden tuottamien tavaroiden ja palvelujen arvoa tiettynä vuonna. Toisin kuin nimellinen BKT, reaalinen BKT voi ottaa huomioon hintatason muutokset ja antaa tarkemman luvun talouskasvusta. Kokonaistyötunnit ovat osa kokonaistyövoimalaskelmia, joita tarvitaan BKT: n määrittämiseen.
Esimerkiksi nopeampi palkanlaskun kasvu ja keskimääräisten viikkotuntien kasvu voi kasvattaa kokonaistyötuntia. Jos oletetaan vakaa tuottavuus, enemmän työtunteja merkitsisi enemmän tuotantoa. Siksi, jos työntekijät tuottavat saman määrän tavaroita tai palveluita tunnissa ja työskentelevät enemmän tunteja, reaalinen BKT on korkeampi.
Reaalinen BKT eroaa nimellisestä BKT: stä siinä suhteessa, että reaalinen BKT mukautetaan inflaatioon, kun taas nimellinen BKT ei ole. Seurauksena nimellinen BKT näyttää usein korkeammalta kuin reaalinen BKT. BKT: n nimellisarvot ja muut tulojen mitat eri aikakausilta voivat vaihdella tavaroiden ja palveluiden määrien muutosten tai yleisen hintatason muutosten vuoksi. Tämän seurauksena hintataso ja inflaatio on otettava huomioon, kun verrataan erilaisia ajanjaksoja. Reaalisen BKT: n arvoja oikaistaan hintatasoerojen mukaan, kun taas nominaalisen BKT: n luvut eivät ole.
