Mikä on marginaalisen tuottavuuden vähentämislaki?
Marginaalin tuottavuuden vähentämistä koskeva laki on taloudellinen periaate, jota johtajat yleensä katsovat tuottavuuden hallinnassa. Yleensä siinä todetaan, että tuotantoyhtälön syöttöpuolen pienestä parannuksesta saadut edut etenevät vain vähän yksikköä kohti ja voivat tasoittua tai jopa laskea tietyn pisteen jälkeen.
Marginaalin tuottavuuden vähentämislaki
Marginaalin tuottavuuden vähentämistä koskevan lain ymmärtäminen
Marginaalisen tuottavuuden vähentämislakiin sisältyy tuotannon tuoton vähäinen lisääntyminen tuotettua yksikköä kohti. Sitä voidaan kutsua myös pienentävän marginaalituotteen lakiksi tai vähäisen tuoton vähentämislakiksi. Yleensä se linjautuu useimpien taloudellisten teorioiden kanssa marginaalianalyysin avulla. Marginaalinen nousu löytyy yleisesti taloustieteestä, ja se osoittaa tyytyväisyyden tai voiton vähentyneen lisäkulujen kulutuksesta tai tuotannosta.
Vähäistä tuottavuutta vähentävä laki viittaa siihen, että johtajat löytävät tuotannon tuottoprosentin hiukan pienenevään tuotettua yksikköä kohden tehdessään edullisia tuotantoa ohjaavia tuotantopanoksia. Matemaattisesti piirrettyä se luo koveran kaavion, joka esittää kokonaistuotannon tuoton, joka saadaan kokonaistuotannon lisääntyessä asteittain, kunnes tasoittuu ja mahdollisesti alkaa pudota.
Toisin kuin jotkut muut taloudelliset lait, marginaalisen tuottavuuden vähentämislakiin sisältyy marginaalituotteiden laskelmat, jotka voivat yleensä olla suhteellisen helppoja määrittää. Yritykset voivat halutessaan muuttaa tuotantopanosten tekijöitä useista syistä useista syistä, joista monet keskittyvät kustannuksiin. Joissakin tilanteissa voi olla kustannustehokkaampaa muuttaa yhden muuttujan tuloja pitäen toiset vakiona. Käytännössä kaikki syöttömuuttujien muutokset vaativat kuitenkin tarkkaa analyysiä. Marginaalisen tuottavuuden vähentämistä koskevan lain mukaan näiden panosten muutoksilla on lievästi positiivinen vaikutus tuotoksiin. Siten jokainen tuotettu lisäyksikkö tuottaa hiukan pienemmän tuoton tuoton kuin yksikkö ennen sitä, kun tuotanto jatkuu.
Marginaalisen tuottavuuden vähentämistä koskevaa lakia kutsutaan myös nimellä marginaalisen tuoton vähentämisen laki.
Marginaalisella tuottavuudella tai marginaalituotteella tarkoitetaan ylimääräistä tuotantoa, tuottoa tai tuottoa, joka yksikköä kohti saadaan tuotantopanoksista saatujen etujen avulla. Panokset voivat sisältää esimerkiksi työvoimaa ja raaka-aineita. Vähentyvän marginaalituoton laissa todetaan, että kun tuotantotekijälle saavutetaan etu, marginaalinen tuottavuus tyypillisesti heikkenee tuotannon kasvaessa. Tämä tarkoittaa, että kustannusetu vähenee yleensä jokaisesta tuotetusta lisäyksiköstä.
Avainsanat
- Marginaalituottavuuden heikkeneminen tapahtuu tyypillisesti silloin, kun kokonaistuottavuuteen vaikuttaviin syöttömuuttujiin tehdään edullisia muutoksia. Vähentyvän marginaalisen tuottavuuden laissa todetaan, että kun tuotantotekijälle annetaan etu, jokaisesta seuraavasta tuotetusta yksiköstä saatava tuottavuus kasvaa vain hiukan yhdestä. Tuotantopäälliköt harkitsevat marginaalisen tuottavuuden vähentämistä koskevaa lakia parantaessasi muuttuvia tuotantopanoksia tuotannon ja kannattavuuden lisäämiseksi.
Esimerkkejä reaalimaailmasta
Yksinkertaistetussa muodossaan marginaalisen tuottavuuden heikkeneminen tunnistetaan tyypillisesti, kun yksi panosmuuttuja edustaa laskua panoskustannuksissa. Esimerkiksi auton valmistukseen liittyvien työvoimakustannusten aleneminen johtaisi autoa kohden tapahtuvan kannattavuuden vähäiseen paranemiseen. Marginaalisen tuottavuuden vähentämistä koskeva laki kuitenkin ehdottaa, että jokaisessa tuotantoyksikössä johtajat kokevat vähenevän tuottavuuden paranemisen. Tämä tarkoittaa yleensä alentavaa kannattavuutta autoa kohden.
Marginaalisen tuottavuuden heikkeneminen voi myös johtaa hyötykynnyksen ylittymiseen. Harkitse esimerkiksi viljelijää, joka käyttää lannoitetta syötteenä maissin viljelyyn. Jokainen lisätty lannoiteyksikkö lisää tuottoa vain vähän kynnykseen saakka. Kynnystasolla lisätty lannoite ei paranna tuotantoa ja voi vahingoittaa tuotantoa.
Toisessa skenaariossa harkitse yritystä, jolla on korkea asiakasliikenne tietyinä aikoina. Liiketoiminta voisi lisätä asiakkaiden auttamiseksi käytettävissä olevien työntekijöiden määrää, mutta tietyssä kynnysarvossa työntekijöiden lisääminen ei paranna kokonaismyyntiä ja voi jopa johtaa myynnin laskuun.
Huomioita mittakaavaetuihin
Mittakaavaetuja voidaan tutkia rajoittavan marginaalisen tuottavuuden lain yhteydessä. Mittakaavaedut osoittavat, että yritys voi yleensä kasvattaa tuottoaan yksikköä kohti tuotettaessaan tavaroita massamäärinä. Massatuotantoon liittyy useita tärkeitä tuotannontekijöitä, kuten työvoima, sähkö, laitteiden käyttö ja muut. Kun näitä tekijöitä mukautetaan, mittakaavaetujen avulla yritys voi silti tuottaa tavaroita alhaisemmalla suhteellisella yksikkökustannuksella. Tuotantopanosten säätäminen edullisesti johtaa kuitenkin yleensä tuottavuuden heikkenemiseen, koska jokainen edullinen säätö voi tarjota vain niin paljon hyötyä. Taloudellisen teorian mukaan saavutettu hyöty ei ole vakio lisättyjä tuotettuja yksiköitä kohti, vaan vähenee.
Marginaalin tuottavuuden heikkeneminen voi liittyä myös mittakaavaetuihin. Marginaalisen tuottavuuden heikkeneminen voi mahdollisesti johtaa voiton menetykseen kynnyksen ylittämisen jälkeen. Jos mittakaavaetuuksia esiintyy, yritykset eivät näe yksikkökustannusten paranemista ollenkaan tuotannon kasvaessa. Sen sijaan tuotettavista yksiköistä ei saada tuottoa ja tappiot voivat kasvaa, kun uusia yksiköitä tuotetaan.
