Virtuaalitodellisuuden määritelmä
Virtuaalitodellisuus (VR) tarkoittaa tietokoneella tuotettua simulaatiota, jossa ihminen voi olla vuorovaikutuksessa keinotekoisen kolmiulotteisen ympäristön kanssa käyttämällä erityisiä elektronisia laitteita, kuten näytön erityisiä suojalaseja tai sensoreilla varustettuja käsineitä. Simuloidussa keinotekoisessa ympäristössä käyttäjä pystyy tutkimaan erilaisia esineitä ja proseduureja kuin ne voivat todellisessa maailmassa.
JAKAUTUMINEN Virtuaalitodellisuus
Termi virtuaalitodellisuus perustuu kahden sanan luonnolliseen yhdistelmään: virtuaali ja todellisuus. Entinen tarkoittaa ”melkein” tai ”käsitteellisesti”, mikä johtaa käsitteeseen, joka osoittaa kokemuksen, joka on melkein todellisuutta.
Virtuaalitodellisuuden ymmärtämiseksi piirrämme rinnakkain reaalimaailman havaintojen kanssa. Ymmärrämme ympäristömme aistien ja kehomme havaintomekanismien kautta. Aisteihin sisältyy maku, kosketus, haju, näkö ja kuulo, ja aivojemme käsittelemät niiden keräämiä tuloksia tulkintojen tekemiseksi. Virtuaalitodellisuus yrittää luoda illuusorin, joka voidaan esitellä aisteillemme keinotekoisella informaatiolla, saaden mielesi uskomaan, että se on (melkein) todellisuus.
Yksinkertaisin esimerkki VR: stä on kolmiulotteinen (3D) elokuva. Käyttämällä erityisiä 3D-laseja saadaan kiehtova kokemus olla osa elokuvaa paikan päällä. Puusta putoava lehti näyttää kelluvan heti katsojan edessä, tai laukaus kallion yli menevästä ylinopeutta aiheuttavasta autosta saa katsojan tuntemaan kuoren syvyyden ja antaa reaaliaikaisen kokemuksen pudotuksesta. Pohjimmiltaan 3D-elokuvan valo- ja ääniefektit saavat näkö- ja kuulomme uskomme, että kaikki tapahtuu edessämme, vaikka fyysisessä todellisuudessa ei olekaan mitään.
Teknologinen kehitys on mahdollistanut parantamisen entisestään tavanomaisten 3D-lasien lisäksi. Nyt voidaan löytää VR-kuulokkeet, kypärämäinen laite, tutkimaan vielä enemmän. Tietokonejärjestelmien tuella voi nyt pelata “aitoa” tennistä (tai muuta urheilua) suoraan olohuoneessaan pitämällä anturilla varustettuja mailoja pelaamiseksi tietokoneohjatulla pelisimulaatiolla. Kypärämäinen VR-setti, jota pelaajat käyttävät silmiin, antaa illuusion siitä, että hänellä on tenniskenttä. Ne liikkuvat ja yrittävät lyödä tulevan pallon nopeudesta ja suunnasta riippuen, ja lyövät sitä anturilla varustetuilla mailoilla. Laukauden tarkkuuden arvioi peliä ohjaava tietokone, joka seuraa peliä vastaavasti - esimerkiksi onko pallo osunut liian kovalle ja menikö rajalta vai oliko se liian pehmeä verkkoon osumiseksi.
Tämän VR-tekniikan muihin käyttötarkoituksiin kuuluu koulutus ja simulointi. Esimerkiksi ajokortin haltijat voivat saada ensi käden kokemuksen tien ajamisesta VR-asennuksella, joka käsittää auton osien, kuten ohjauspyörän, jarrun ja kaasupolttimen, käsittelyn. Se tarjoaa kokemuksesta suurta hyötyä ilman mahdollisuutta aiheuttaa onnettomuutta, joten opiskelijat voivat kehittää tietyn tason asiantuntemuksen ajon aikana ennen kuin he todella osuvat tielle. Kiinteistöjen myyjät ovat myös käyttäneet VR: n avustettua kodin tai asunnon esittelyä antamaan tuntuman kiinteistöstä joutumatta matkustamaan. Muita kehittäviä käyttötarkoituksia ovat avaruusmatkailijoiden kouluttaminen avaruusmatkoille, pienoiskohteiden monimutkaisuuksien tutkiminen ja lääketieteen opiskelijoiden antaminen harjoittaa kirurgiaa tietokoneella tuotettavissa kohteissa.
