Mikä on vuoden 1974 kauppalaki
Vuoden 1974 kauppalaki on osa Yhdysvaltain kongressin hyväksymää lakia, jolla laajennetaan Yhdysvaltojen osallistumista kansainväliseen kauppaan ja vähennetään kauppakiistoja. Laki annettiin 3. tammikuuta 1975. Laissa annettiin valtuudet vähentää tai poistaa kaupan esteitä, parantaa suhteita markkinoiden ulkopuolisiin kommunistisiin ja kehitysmaiden maiden kanssa. Lisäksi lailla toivottiin saavan aikaan muutoksia vahingollisiin ja vilpillisiin kilpailulakeihin.
Laki tarjosi helpotusta lisääntyneen kansainvälisen kaupan kielteisesti vaikuttaneille amerikkalaisille teollisuudenaloille ja asetti tullit kehitysmaista tapahtuvalle tuonnille. Siinä määrättiin myös Yhdysvaltojen toimista ulkomaita vastaan, joiden tuontitoiminta asetti epäoikeudenmukaisesti epäedulliseen asemaan Yhdysvaltojen työvoiman ja teollisuuden.
Jälkikäteen voidaan todeta, että vuoden 1974 kauppalakia ja sen myöhempiä iteraatioita on käytetty enemmän ulkomaisten markkinoiden avaamiseen Yhdysvaltain viennille ja investoinneille kuin Yhdysvaltojen teollisuuden suojelemiseksi epäreilulta kilpailulta.
Vuoden 1974 kauppalaki selitti
Kansainvälinen kauppa on pitkään ollut kiistanalainen poliittinen ja taloudellinen kysymys. Vastustajat väittävät, että se vie työpaikat kotityöntekijöiltä. Kansalaiset puolustavat sitä, että vaikka kansainvälinen kauppa voi pakottaa kotimaiset työntekijät siirtymään muihin työlinjoihin, vapaakauppa hyödyntää täysin erikoistumista ja työnjakoa taloudellisten olosuhteiden parantamiseksi kaikissa osallistuvissa maissa.
Vuoden 1974 kauppalain tarkoituksena oli edistää avoimen, syrjimättömän ja oikeudenmukaisen maailman talousjärjestelmän kehittämistä. Reilu maailmanlaajuinen järjestelmä edistäisi oikeudenmukaista ja vapaata kilpailua Yhdysvaltojen ja ulkomaisten maiden välillä. Sen tarkoituksena oli myös edistää Yhdysvaltojen talouskasvua ja täystyöllisyyttä.
Yhdysvaltojen perustuslain II artiklaa on tulkittu antamaan valtuudet harjoittaa ulkopolitiikkaa presidentissä. Kuitenkin 8 artiklan 1 jakso antaa kongressille valtuudet määrätä ja kerätä tulleja sekä säännellä ulkomaista kauppaa. Siksi kongressin on delegoitava presidenttille kyky hallita kauppaa muiden kansakuntien kanssa. Vaikka vuoden 1974 kauppalaki antoi presidenttille valtuudet käydä kauppaneuvotteluja, kongressi rajoitti presidentin toimivaltaa vaatimalla, että sopimus ei vaaranna kansallista turvallisuutta ja edistää lain tarkoituksia.
Muutokset maailmantaloudessa, joiden pohjalta laadittiin Yhdysvaltain kauppalakeja, johtivat säädöksen luomiseen.
Nopea kauppalaki
Vuoden 1974 kauppalailla luotiin presidentille nopeutetut valtuudet neuvotella kauppasopimuksista, jotka kongressi voi hyväksyä tai hylätä, mutta ei voi muuttaa tai suodattaa. Lailla perustetun nopeutetun viranomaisen määräaika päättyi vuonna 1980. Sen voimassaoloaikaa jatkettiin kahdeksalla vuodella vuonna 1979 ja jälleen vuonna 1988. Vuoden 1988 jatkaminen oli voimassa vuoteen 1993 saakka, jotta Uruguayn kierros voitaisiin neuvotella puiteohjelman puitteissa. Yleinen tullitariffeja ja kauppaa koskeva sopimus (GATT). ACT: n voimassaoloaikaa jatkettiin huhtikuuhun 1994, päivää sen jälkeen, kun Uruguayn kierros päättyi, kun Marrakeshin sopimus muutti GATT: n Maailman kauppajärjestöksi (WTO). Vuoden 2002 kauppalaki palautti nopeuden. Obaman hallinto haki myös uusintaa nopeutetulle viranomaiselle vuonna 2012.
Avainsanat
- Vuoden 1974 kauppalaki on kongressin antama lainsäädäntö, jolla laajennetaan Yhdysvaltojen osallistumista kansainväliseen kauppaan ja vähennetään kauppakiistoja. Laki antoi Yhdysvaltain teollisuudelle kielteisen vaikutuksen lisääntyneen kansainvälisen kaupan helpotuksista ja asetti tullit kehitysmaista tulevalle tuonnille. Se on avannut ulkomaiset markkinat Yhdysvaltojen viennille. Se loi nopeutetun viranomaisen presidentin neuvottelemaan kauppasopimuksia, jotka kongressi voi hyväksyä tai hylätä, mutta ei voi muuttaa tai suodattaa.
Oikean maailman esimerkki vuoden 1974 kauppalaista
Vuoden 1974 kauppalakia on vedottu äskettäin presidentti Trumpin kauppasotaan Kiinan ja muiden maiden kanssa, joista Yhdysvallat tuo tavaroita. Federal Trade Commission (FTC) määrittelee kauppalain 301 pykälän, joka
"antaa Yhdysvalloille valtuudet valvoa kauppasopimuksia, ratkaista kauppakiistoja ja avata ulkomaisia markkinoita Yhdysvaltojen tavaroille ja palveluille. Se on tärkein lakisääteinen viranomainen, jonka nojalla Yhdysvallat voi määrätä kaupallisia seuraamuksia ulkomaille, jotka joko rikkovat kauppasopimuksia tai harjoittaa muita epäreiluja kaupan käytäntöjä. Kun neuvottelut rikkovan kauppatavan poistamiseksi epäonnistuvat, Yhdysvallat voi ryhtyä toimenpiteisiin korottaakseen ulkomaiden tuotteiden tuontitulleja keinona tasapainottaa menetettyjä myönnytyksiä. "
Kuten Cato-instituutti on ilmoittanut, presidentti Trump käytti vuonna 2018 vuonna 1962 annetun kaupan laajennuslain 232 §: ää kaupan seuraamusten määräämiseen tuontiterästuotteille. Lisämaksujen asettaminen tapahtui ilman kongressin hyväksyntää. Ajattelija mainitsee hänen vetoomuksensa kohtaan 301:
"hallinto ilmoitti tariffit 50 miljardin dollarin arvosta Kiinasta tulevalle tuonnille kohtuuttomiksi käytännöiksi, kuten pakkoteknologian siirtämiseksi ja immateriaalioikeuksien varkauksiksi. Kun Peking vastasi Yhdysvaltojen maataloustuotteiden tariffien kanssa, Trump ilmoitti, että hän osuu vielä 200 miljardiin dollariin. tuonnin Kiinasta tariffien kanssa. "
