Mitä ei ole sellaista asiaa kuin ilmainen lounas (TANSTAAFL)?
"Ei ole olemassa sellaista asiaa kuin ilmainen lounas" (TANSTAAFL), joka tunnetaan myös nimellä "ei ole olemassa sellaista kuin ilmainen lounas" (TINSTAAFL), on ilmaus, joka kuvaa päätöksenteon ja kulutuksen kustannuksia. Lause ilmaisee ajatuksen, että ilmaiseksi vaikuttavilla asioilla on aina kustannuksia tai ettei mikään elämässä ole todella ilmaista.
Kuinka TANSTAAFL toimii
TANSTAAFL-konsepti on tärkeä huomioida erilaisia päätöksiä tehtäessä, olivatpa ne sitten taloudellisia tai elämäntapoja. Konsepti voi auttaa kuluttajia tekemään viisaampia päätöksiä ottamalla huomioon kaikki välilliset ja suorat kustannukset ja ulkoisvaikutukset.
Talousalalla TANSTAAFL kuvaa vaihtoehtoiskustannusten käsitettä, jonka mukaan jokaiselle tehdylle valinnalle on vaihtoehto, jota ei ole valittu. Päätöksenteko edellyttää kompromisseja ja oletetaan, että yhteiskunnassa ei ole todellisia ilmaisia tarjouksia. Esimerkiksi henkilöille lahjoitettuja (ilmaisia) tuotteita ja palveluita maksaa joku muu. Jopa silloin, kun ketään ei vastaa välittömistä kustannuksista, yhteiskunta kantaa taakan.
TANSTAAFL: n ymmärtäminen
TANSTAAFL-konseptin ajatellaan syntyneen 1800-luvun amerikkalaisissa salongeissa, joissa asiakkaille annettiin ilmaisia lounaita juomien ostamisen yhteydessä. Tarjouksen perusrakenteesta käy ilmi, että ilmaiseen lounaaseen liittyy T: juoman ostaminen.
Ilmaisen lounaan kulutuksesta seuraa kuitenkin seuraavia kustannuksia. Koska lounaissa oli runsaasti suolaa, asiakkaita houkutettiin ostamaan lisää juomia. Joten salonkit tarjosivat tarkoituksella ilmaisia lounaita odottamalla, että ne tuottavat tarpeeksi tuloja lisäjuomista lounaan kustannusten korvaamiseksi. Ehdotus ilmaiseksi tavaraksi tai palveluksi toisen tavaran tai palvelun ostamisen yhteydessä on oksymoronic-taktiikka, jota monet yritykset käyttävät edelleen asiakkaiden houkuttelemiseen.
Esimerkki TANSTAAFL: sta
TANSTAAFL: iin on viitattu monta kertaa historiallisesti useissa eri yhteyksissä. Esimerkiksi vuonna 1933 entinen New Yorkin kaupunginjohtaja Fiorello H. La Guardia käytti rikoksen ja korruption vastaisessa kampanjassa italialaista ilmaisua “ finita la cuccagna!” (Käännös sanalla “ei enää ilmaista lounasta”). Suosittuja viittauksia lauseeseen löytyy myös Robert Heinleinin teoksesta "Kuu on kova rakastaja rakastaja" ja Milton Friedmanin kirjaan "Ilmaista lounasta ei ole".
Eri tieteenaloilla (esim. Taloustiede, rahoitus, tilastot jne.) TANSTAAFL: llä on erilaiset merkitykset. Esimerkiksi tieteessä se viittaa teoriaan, että maailmankaikkeus on suljettu järjestelmä. Ajatuksena on, että jonkin lähteen (esim. Aineen) lähde tulee resurssista, joka on käytetty loppuun. Aineen toimituskustannukset ovat lähteen loppumista.
Urheilussa TANSTAAFL: ta käytettiin kuvaamaan terveyteen liittyviä kustannuksia, jotka liittyvät urheilussa hienoon pitämiseen, kuten "ei kipua, ei hyötyä". Erilaisista merkityksistä huolimatta yhteinen tekijä on kustannukset.
Erityiset näkökohdat
TANSTAAFL auttaa selittämään riskejä sijoituksissa. Valtion vekselit (T-vekselit), vekselit ja joukkovelkakirjat tuottavat melkein riskittömän tuoton; johonkin näistä välineistä sijoittamisen vaihtoehtoiskustannukset ovat kuitenkin ennakoitu mahdollisuus sijoittaa vaihtoehtoiseen, riskialttiimpaan sijoitukseen.
Kun sijoittaja siirtyy korkeammalle riskispektrille, lause TANSTAAFL tulee entistä merkityksellisemmäksi, kun sijoittajat tarjoavat pääomalle toiveita saavuttaa suuremmat voitot kuin mitä vähemmän riskialttiit arvopaperit tuottavat; tämä valinta edellyttää kuitenkin kustannuksia, joita kasvunäkymiä ei välttämättä saavuteta ja investoinnit voivat menettää.
Avainsanat
- "Ei ole olemassa sellaista asiaa kuin ilmainen lounas" (TANSTAAFL) on lause, joka kuvaa päätöksenteon ja kulutuksen kustannuksia.TANSTAAFL ehdottaa, että ilmaisina näyttävät tuotteet tai palvelut ovat aina kustannuksia jollekin, vaikka se ei ole hyötyä saava henkilö. Sijoittaessaan valtion velkasitoumusten ostaminen on esimerkki siitä, että joku ajattelee saavansa kaupan hyvin pienestä. Valtiovarainministeriö ei kuitenkaan osta sijoituksia korkeamman riskin, korkeamman palkinnon arvopapereihin.
