Mitkä ovat lainanottoa koskevat yleiset sopimukset (GAB)?
Lainanottoa koskevat yleiset sopimukset (GAB) olivat luotonantoväline kymmenen ryhmän (G-10) jäsenille. GAB: n nojalla G-10-maat tallettivat varoja Kansainväliseen valuuttarahastoon (IMF) kansakunnalle, joka on taloudellisessa vaikeuksissa. GAB: n kautta myönnetyt lainat olivat yleensä väliaikaisia ja suunniteltu auttamaan vastaamaan mahdollisiin kriisitilanteisiin.
Osallistujat sopivat yksimielisesti siitä, että GAB: n voimassaolo päättyy vuoden 2018 lopulla sen vähentyneen ja rajoitetun hyödyllisyyden vuoksi.
Avainsanat
- Lainanottoa koskevien yleisten sopimusten (GAB) nojalla kymmenen (G-10) ryhmän jäsenet tallettivat varoja Kansainväliseen valuuttarahastoon (IMF) taloudellisessa vaikeuksissa olevalle maalle pääsyä varten. Lainat olivat yleensä väliaikaisia ja suunniteltu auttamaan käsitellä mahdollisia kriisitilanteita. Osallistujat sopivat yksimielisesti, että lainanottoa koskevat yleiset järjestelyt (GAB) lakkaavat olemasta voimassa vuoden 2018 lopussa sen vähentyneen ja rajoitetun hyödyllisyyden vuoksi.
Lainaa koskevien yleisten sopimusten ymmärtäminen (GAB)
Yksi IMF: n ydintehtävistä on auttaa taloudellisessa vaikeuksissa olevia maita. Jos maalla on taloudellisia vaikeuksia, jotka uhkaavat pysäyttää talouskasvun tai vahingoittaa kansainvälistä rahajärjestelmää, se voi kääntyä IMF: n puoleen ylimääräisen likviditeetin saamiseksi. GAB: n kautta jäsenet ja instituutiot tarjosivat IMF: lle varoja jaettavaksi pääomaa tarvitseville maille.
GAB antoi IMF: lle mahdollisuuden lainata tiettyjä valuuttoja G-10-maista, Belgiasta, Kanadasta, Ranskasta, Saksasta, Italiasta, Japanista, Alankomaista, Ruotsista, Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja Yhdysvalloista tietyissä olosuhteissa. Sveitsi oli myös osallistuja, vaikka sillä oli pieni tehtävä.
Alkaen Vuoden 2018 puolivälissä GAB antoi IMF: lle luvan myöntää lisälainoja jopa 26 miljardiin dollariin apua tarvitseville jäsenille. Lisäksi IMF: n uusien järjestelyjen nojalla annettiin paljon enemmän auttaakseen hillitsemään tapahtumia, jotka uhkaavat rahoitusjärjestelmän vakautta.
IMF: n kokonaislainakapasiteetti on noin triljoona dollaria.
Uusista lainanottojärjestelyistä (NAB) tuli ensisijainen varainhankintajärjestelmä IMF: n lainoille, kun se otettiin käyttöön 1990-luvun lopulla. Tästä eteenpäin GAB: ta voidaan aktivoida vain, jos pääsy paremmin rahoitettuun NAB: ään oli evätty.
Lainanottoa koskevien yleisten sopimusten edut ja haitat (GAB)
Kannattajat väittävät, että toisinaan kaikki pienet maat tarvitsevat lisää likviditeettiä oikean politiikan toteuttamiseksi aloittaakseen paikallisen taloudensa takaisin laajentumiseen. GAB: n avulla IMF auttoi jäsenvaltioita palauttamaan viennin tarvittaessa luonnonkatastrofien ja sijoittajien luottamuksen jälkeen. Se antoi IMF: lle mahdollisuuden myös tarttua epävakauteen liittyviin ongelmiin, jotka voivat levitä muihin maihin, jos ne jätetään tarkastelematta.
Kaikki eivät ole yhtä mieltä siitä, että IMF: n lainoilla on kuitenkin positiivinen vaikutus. Jotkut väittävät, että se mahdollistaa huonot poliittiset päätökset ja toimii takauksena epäpätevälle hallituksen johdolle. Toinen kritiikki on, että lainat päättyvät virtaamasta teollisuusmaiden finanssilaitoksiin ja maksavat takaisin pankkiirit heidän huonoille, riskialttiille vedoille kehittyvillä markkinoilla.
Lainojen ehdot on myös kyseenalaistettu. Kansainvälinen valuuttarahasto, kuten se teki kolmen Kreikan pelastamiseksi, vaatii säästötoimenpiteitä, jotka parhaimmillaan eivät auta taistelevien maiden kansalaisia suoraan. Jotkut väittävät, että nämä termit pidentävät taloudellista kärsimystä, lisäävät köyhyyttä ja toistavat kolonialismin rakenteet.
Lainaa koskevat yleiset sopimukset (GAB) vs. uudet lainajärjestelyt (NAB)
GAB: ta oli aktivoitu vain kymmenen kertaa sen perustamisesta lähtien, kun se perustettiin vuonna 1962, ja viimeinen niistä tapahtui vuonna 1998. Samana vuonna tapahtui myös NAB: n varainhankintajärjestelmän virallinen käyttöönotto.
Brasilia käytti NAB-järjestelmää ensimmäistä kertaa joulukuussa 1998, ja huhtikuusta 2011 helmikuuhun 2016 se oli jo aktivoitu kymmenen kertaa.
Kansallista toimintasuunnitelmaa ehdotettiin ensimmäisen kerran vuonna 1995 Meksikon finanssikriisin jälkeen. Tuona ajanjaksona herättiin kasvavia huolenaiheita siitä, että tulevaisuudessa tarvitaan huomattavasti enemmän resursseja vastatakseen riittävästi talouden laskusuhdanteisiin. Seurauksena on, että IMF otti yhteyttä G-10-maiden ja muiden taloudellisesti vahvojen maiden kanssa kehittääkseen uuden rahoitusjärjestelyn, joka kaksinkertaistaisi GAB: n puitteissa käytettävissä olevan määrän.
Kuten GAB, myös NAB on joukko luottojärjestelyjä IMF: n ja tiettyjen maiden välillä. Niitä erottaa pääasiassa jäsenmäärät: Kansainvälisessä valuuttarahastossa NAB: lla on 40 osallistujaa.
