Sisällysluettelo
- Mikä on Arabiliitto?
- Arabiliiton ymmärtäminen
- Liigan neuvosto
- Jäsenkonfliktit
- Arabi-kevät
Mikä on Arabiliitto?
Arabiliitto on arabia puhuvien Afrikan ja Aasian maiden liitto. Se perustettiin Kairossa vuonna 1945 edistääkseen 22 jäsenmaansa ja neljän tarkkailijan itsenäisyyttä, suvereniteettia, asioita ja etuja.
Arabiliiton 22 jäsentä vuodesta 2018 olivat Algeria, Bahrain, Komorit, Djibouti, Egypti, Irak, Jordania, Kuwait, Libanon, Libya, Mauritania, Marokko, Oman, Palestiina, Qatar, Saudi-Arabia, Somalia, Sudan, Syyria, Tunisia, Arabiemiirikunnat ja Jemen. Neljä tarkkailijaa ovat Brasilia, Eritrea, Intia ja Venezuela.
Avainsanat
- Arabiliitto on arabiankielisten maiden alueellinen monikansallinen järjestö Afrikan ja Aasian mantereilla. Arabiliiton tehtävänä on edistää kauppaa ja talouskasvua sekä suvereniteettia ja poliittista vakautta alueella. Kuten vuonna 2018, liitto oli 22 jäsenmaata ja 4 tarkkailijamaata.
Arabiliiton ymmärtäminen
Arabiliiton maiden väestömäärä, varallisuus, BKT ja lukutaito ovat hyvin erilaisia. He ovat kaikki pääosin muslimimaisia, arabiankielisiä maita, mutta Egyptiä ja Saudi-Arabiaa pidetään liigassa hallitsevina pelaajina. Liiga auttaa muun muassa yhteistä puolustusta, taloudellista yhteistyötä ja vapaakauppaa koskevilla sopimuksilla jäsenmaidensa koordinoimaan hallitus- ja kulttuuriohjelmia yhteistyön helpottamiseksi ja konfliktien rajoittamiseksi.
Vuonna 1945, kun liitto perustettiin, näkyvät kysymykset vapauttivat edelleen siirtomaavallan alaiset arabimaat ja estävät Palestiinan juutalaisyhteisöä luomasta juutalaisvaltiota.
Liigan neuvosto
Neuvosto on liigaen korkein elin, ja se koostuu jäsenvaltioiden edustajista, tyypillisesti ulkoministereistä, heidän edustajistaan tai pysyvistä edustajista. Jokaisella jäsenvaltiolla on yksi ääni. Neuvosto kokoontuu kahdesti vuodessa, maaliskuussa ja syyskuussa. Kaksi tai useampi jäsen voi halutessaan pyytää erityisistuntoa. Pääsihteeristö hallinnoi liigan päivittäistä toimintaa, ja sitä johtaa pääsihteeri. Pääsihteeristö on liigan hallintoelin, neuvoston toimeenpanoelin ja erikoistuneet ministerineuvostot.
Jäsenkonfliktit
Arabiliiton tehokkuutta ovat heikentäneet jäsenvaltioiden väliset erimielisyydet. Kylmän sodan aikana jotkut jäsenet kannattivat Neuvostoliittoa, kun taas toiset olivat linjassa länsimaiden kanssa. Johtajuutta on kilpaillut myös esimerkiksi Egyptin ja Irakin välillä. Saudi-Arabian, Jordanian ja Marokon kaltaisten monarkioiden väliset vihollisuudet ovat olleet häiritseviä, samoin kuin poliittisten muutosten kohteena olevien valtioiden, kuten Egyptin Gamal Abdel Nasserin, Baathist Syyrian ja Irakin sekä Libyan, käyttäytyminen Muammar Gaddafin johdolla.
Yhdysvaltojen hyökkäys Saddam Husseinin Irakia vastaan aiheutti merkittäviä eroja Arabiliiton jäsenten välillä ja koska liigassa tehdyt päätökset koskevat vain niitä valtioita, jotka äänestivät heidän puolesta, jaot ovat pilanneet liigan vaikutusvaltaa.
Arabi-kevät
Alkuvuoden 2011 arabikevään kansannousut kiihdyttivät liigan toimintaan, ja se tuki YK: n toimia Libyan Muammar Gaddafin joukkoja vastaan. Jäsenillä on taipumus sopia muun muassa Israelin miehityksen alaisten palestiinalaisten tukemisesta. Liigan toimet rajoittuvat kuitenkin enimmäkseen ilmoitusten antamiseen. Yksi poikkeus oli Israelin taloudellinen boikotointi vuosina 1948-1993.
Arabiliitto on ollut tehokas koulutuksessa, asiakirjojen ja käsikirjoitusten säilyttämisessä ja alueellisen teleliiton luomisessa.
