Mikä on tuplakorkoinen joukkovelkakirjalaina?
Kaksinkertainen barrella kirjoitettu joukkovelkakirjalaina on kunnallinen joukkovelkakirjalaina, jonka korot ja pääoman maksut ovat kahden erillisen yksikön panttauksia - määritellyn hankkeen tuotot ja liikkeeseenlaskija ja sen verotusvoima. Jos hankkeen kassavirrat eivät ole riittäviä, liikkeeseenlaskija kattaa maksut, jotka luvattiin joukkolainan lainanantajille ja sijoittajille. Kaksinkertaisiin barrelainoihin viitataan joskus yhdistelmälainoiksi.
Avainsanat
- Kaksinkertainen barrelaina on kunnallinen joukkovelkakirjalaina, jolla korko- ja pääomalainat on pantattu tai taattu kahdelle erilliselle yhteisölle. Kaksinkertaisen barrelin joukkovelkakirjalaina on hankkeesta saatavilla tuloilla, joita joukkovelkakirjalaina rahoittaa samoin kuin paikallishallinto. Jos projekti kassavirrat eivät ole riittäviä, liikkeeseenlaskija kattaa joukkovelkakirjalainan lainanantajille ja sijoittajille luvatut maksut. Tuplakorkoinen joukkovelkakirjalaina auttaa joukkovelkakirjojen haltijoita vähentämään joukkovelkakirjalainan laiminlyöntiriskiä, mutta turvallisuus on hinta, joka on alhaisemman koron muodossa.
Kuinka kaksinkertaiset velkakirjat toimivat
Joukkovelkakirjalaina on yrityksen tai hallituksen liikkeeseen laskema velkainstrumentti varojen keräämistä varten. Sijoittajat ostavat joukkovelkakirjalainoja, koska ne tarjoavat tyypillisesti tuoton tai koron, joka maksetaan joukkovelkakirjalainan voimassaoloajan päättymispäivänä - nimeltään eräpäivä. Korkoa, jonka joukkovelkakirjat maksavat, kutsutaan kuponkikorkoksi. Joukkovelkakirjalainat myydään ostohintaan, nimeltään nimellisarvo, ja eräpäivänä sijoittaja lunastaa joukkovelkakirjalainan alkuperäisen sijoitusmäärän perusteella siten, että mikä tahansa nimellisarvoa suurempi määrä on korkovoitto. Jotkut joukkovelkakirjalainat tarjoavat liikkeeseenlaskijan suorittamia muuttuvia tai kiinteitä korkoja, jolloin korko maksetaan eri aikoina ympäri vuoden.
On tärkeätä huomata, että pääoma - alkuperäinen ostosumma - palautetaan vain, jos joukkovelkakirjalaina pidetään eräpäivään asti. Jos joukkovelkakirjalaina myydään ennen eräpäivää joukkovelkakirjamarkkinoilla, sijoittajalla voi olla voitto tai tappio alkuperäisestä ostohinnasta (nimellisarvosta) ja myyntihinnasta riippuen.
Kunnan joukkovelkakirjat
Sekä liittovaltion että osavaltioiden hallitukset laskevat liikkeeseen joukkovelkakirjoja lainata rahaa. Kunnan joukkovelkakirjalainat ovat valtion, kunnan tai läänin liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat, joilla kerätään rahaa pääomahankkeisiin, kuten infrastruktuurin kehittämiseen, kouluihin ja julkisiin rakennuksiin. Sijoittajat odottavat näiden joukkovelkakirjalainojen oikea-aikaista ja säännöllistä korkotuottoa ja eräpäivän päätteeksi takaisinmaksuaan pääoma- tai alkuperäisen sijoitetun määrän. Korkomaksut ja pääoman takaisinmaksut voidaan suorittaa liikkeeseenlaskijalta (yleinen velkakirja) tai yhdestä tulolähteestä (tulolaina).
Kunnan joukkovelkakirjalainat ovat pääosin sijoittajien lainoja paikallishallinnolle, ja niihin tyypillisesti vapautetaan liittovaltion verot sekä suurin osa valtion veroista.
Yleinen velkakirja
Yleisen velkakirjalainan velkasitoumukset on tehty kunnallisen liikkeeseenlaskijan yleisistä rahastoista. Näiden joukkovelkakirjojen vakuudena on liikkeeseenlaskijan täysi usko ja luotto, ja niillä voi olla täysi valta korottaa veroja maksusitoumustensa täyttämiseksi.
Tulolaina
Tulosidonnainen joukkovelkakirjalaina on joukkovelkakirjalaina, jota tukevat tietyn projektin tai lähteen tuotot tulot. Tyypillisesti kun tulolaina annetaan hankkeen rahoittamiseksi, kunnan ei tarvitse maksaa sijoittajille, jos hankkeen tuotot eivät kata joukkovelkakirjojen maksuja tai velvoitteita. Jos kunnat laskevat velkaa yksityisten tai voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden puolesta joukkovelkakirjalainojen, kuten yksityisen toiminnan joukkovelkakirjalainojen (PAB) tai siirtovelkakirjalainojen kautta, lainansaajat sitoutuvat maksamaan takaisin liikkeeseenlaskijalle. Liikkeeseenlaskija puolestaan maksaa arvopapereille korot ja pääoman yksinomaan lainanottajien toteuttamien hankkeiden tulovirrasta.
Kaksinkertainen barreled Bond
Kun korko- ja pääomamaksut suoritetaan tulojen ja yleisen velvoitteen yhdistelmästä, joukkovelkakirjalainaan viitataan kaksoisputkina. Kaksinkertainen tynnyri, kuten luottamuslausekkeessa on määritelty, on kunnallinen joukkovelkakirjalaina, jonka vakuutena on sekä määritelty tulolähde että hallintoelimen täysi usko ja luotto- tai verovalta. Itse asiassa tällä yhdistelmälainalla on sekä tulo- että yleinen velvoitevakuus. Jos hanke ei tuota tarpeeksi tuloja sijoittajien korkomaksujen suorittamiseksi, kunta suorittaa maksut sen sijaan yleisistä varoistaan.
Tuplakorkoisten joukkovelkakirjojen edut
Kaksinkertainen tynnyri auttaa joukkovelkakirjalainanhaltijoita vähentämällä joukkovelkakirjalainan laiminlyöntiriskiä. Oletus on, kun liikkeeseenlaskija ei voi suorittaa korkoja tai pääomamaksuja. Koska joukkovelkakirjojen maksuja tukee tulolähde ja kuntahallitus takaa ne, joukkovelkakirjalainanhaltijat voivat vähentää sijoitusten menettämisen riskiä.
Turvallisuus voi kuitenkin tulla hintaan alhaisemman koron muodossa. Kahdesta lähteestä taattu maksu auttaa kuntien liikkeeseenlaskijaa vähentämään lainanottokustannuksiaan tarjoamalla alhaisempia korkoja. Tyypillisesti, jos joukkovelkakirjalainojen hallussapidon riski on pienempi, sijoittajat ovat valmiita hyväksymään alhaisemman tuoton verrattuna muihin vain yhden lähteen vakuutena oleviin joukkovelkakirjalainoihin.
Esimerkki kaksoisputkesta
Oletetaan, että paikallinen kaupunki laskee liikkeelle kaksiporttisen muni-joukkovelkakirjalainan kerätäkseen varoja uuteen maksullisen tien ohitukseen. Jos tiemaksujen kassavirrat eivät pysty kattamaan korkoja ja pääomamaksuja (velanhoito), liikkeeseenlaskija kattaa pulan yleisestä rahastostaan. Nämä joukkovelkakirjat maksetaan siten tietullitulojärjestelmällä, joka on ensimmäinen turvataso ja joka taataan liikkeeseenlaskijan täydessä uskossa ja luotolla, joka on toinen turvataso.
